Pedagogisen käsikirjoituksen vaikuttavuudesta TATin Bisneskursseilla.

TATin toisen asteen Bisneskurssien kiivain rakennusvaihe alkaa olla ohi. Lukukauden 2016–2017 aikana kaksi ensimmäistä kurssia 1. Myynti, markkinointi ja kaupallistaminenja 2. Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot rantautuivat lukioihin ja niitä pilotoitiin 33 oppilaitoksen voimin. Kurssi 3. Globaalit markkinat tuli oppilaitosten käyttöön alkusyksystä 2017 ja kurssi 4. Talous, raha ja yrittäjyys valmistui vuoden vaihteessa. Kaiken aikaa kursseja ja niihin liittyviä tukimateriaaleja on myös jatkokehitetty käyttäjien palautetta tarkasti kuunnellen. Tulevana kesänä sisältöjä sekä alustaa päivitetään vielä paremmiksi, ja näin syyslukukauteen 2018 voidaan lähteä viimeistellyillä Bisneskursseilla.

Bisneskurssien kehittäminen on ollut haastavaa ja koukuttavaa hommaa. Pedagogisena asiantuntijana on ollut erityisen jännittävää seurata sitä, miten käyttäjät ovat suhtautuneet kurssien pedagogisiin ratkaisuihin. Pilotointivaiheen aikana kerättiin laajasti palautetta etenkin ensimmäisestä kurssista. Palaute osoittautui rohkaisevaksi: Jo pilotointivaiheen päätteeksi 91 % opiskelijoista oli valmis suosittelemaan kurssia eteenpäin, ja korkeista odotuksista huolimatta peräti 85 % opiskelijoista koki, että kurssi pystyi vastaamaan heidän odotuksiinsa. Opiskelijat kokivat kurssin myös todella merkittäväksi heidän tulevan työelämänsä kannalta (3.9/5). Lukuvuoden 2017–2018 aikana yksittäisten sisältöjen arvioitu kiinnostavuus oli keskimäärin Claned-alustan oppimisanalytiikan kautta saatujen tulosten mukaan keskimäärin 3.7/5.

Pedagogisen käsikirjoituksen rooli hahmottuu

Bisneskurssien loistavaa palautetta selittää nuorten kiinnostus kurssien aiheita kohtaan sekä monipuoliset sisällöt, mutta mikä on pedagogisen käsikirjoituksen rooli menestyksessä? Selittääkö se esimerkiksi sen, miksi nuoret kokevat kurssin niin merkitykselliseksi heidän oman jatkonsa kannalta? Tähän liittyvä tutkimus on vielä kesken, mutta ensimmäiset alustavat tulokset ovat selvillä.

Bisneskurssien sisällöt digitaalisella Claned-oppimisalustalla noudattavat prof. Kirsti Longan oivaltavan oppimisen malliin perustuvaa pedagogista käsikirjoitusta. Käytännössä tämä on toteutettu siten, että sisällöt jakautuvat tarkkaan määriteltyihin tehtävätyyppeihin, joista jokainen tukee jotakin tiettyä oivaltavan oppimisprosessin vaihetta ja tavoitetta. Tehtävätyypit jakautuvat oivaltavan oppimisen mallin mukaisesti aktivointiin, prosessiin ja yhteenvetoon.

1. AKTIVOINTIVAIHEEN TEHTÄVÄTYYPIT:
• Ankkuritehtävä: kiinnostuksen herättäminen, aiheen kytkeytyminen nuorten aiempiin kokemuksiin ja käsityksiin.
• Tavoite: oppimistavoitteen ja tutkimuskysymyksen asettaminen, pohjatiedon kartoittaminen.
• Johdanto: aiheen esittely, kiinnostuksen herättäminen.

2. PROSESSIVAIHEEN TEHTÄVÄTYYPIT:
• Kommentointitehtävä: yhteisöllinen tiedonrakentaminen, kiinnostuksen ylläpitäminen.
• Tietoisku: ymmärryksen syventäminen uusien käsitteiden ja näkökulmien esittelyn muodossa.
• Aineistotehtävä: ymmärryksen syventäminen erilaisia materiaaleja ja medioita hyödyntämällä.

3. YHTEENVETOVAIHEEN TEHTÄVÄTYYPIT
• Soveltava tehtävä: siirtovaikutuksen vahvistaminen, tietojen ja taitojen yhteenveto soveltamalla.
• Kertaus & arviointi: keskeisten käsitteiden kertaus, tutkimuskysymykseen vastaaminen, oman oppimisen arviointi.

Bisneskurssien pedagoginen käsikirjoitus sai syksyllä 2017 Kokoa Standardin myöntämän pedagogisen laatusertifikaatin huippupistein, mutta se ei vielä kerro käyttäjien kokemuksista. Kerätystä palautteesta sekä oppimisanalytiikasta saaduista yhteenvedoista hahmottuu kuitenkin kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten Bisneskursseilla on opiskeltu ja millaiseen oppimiseen se on johtanut.

Soveltavat tehtävät tukevat siirtovaikutuksen muodostumista

Ensimmäiset tulokset liittyvät siihen, millaiset ratkaisut opiskelijat kokivat heidän oman oppisensa kannalta mielekkäiksi ja mistä syistä. Erityisen mielenkiintoista oli se, että peräti 52% myönteisistä oppimiskokemuksista oli liitettävissä soveltaviin tehtäviin. Myös oppimisanalytiikan tulokset olivat linjassa tämän havainnon kanssa. Tämä on merkittävää siksi, että soveltavat tehtävät ovat Bisneskurssien tehtävätyypeistä kaikista kunnianhimoisempia ja ne ovat suunniteltu tukemaan yhteisöllistä tiedonluomista, eläytymistä, tiedon soveltamista sekä opittujen sisältöjen kytkeytymistä todelliseen elämään. Monen soveltavan tehtävän kohdalla näitä tavoitteita tukevat yrityskumppaneilta saadut autenttiset liiketoimintaan liittyvät materiaalit.

Opiskelijoiden soveltavien tehtävien palautteesta oli tunnistettavissa seuraavia oivaltavan oppimisen elementtejä: merkityksellisyys, tiedonluominen, kiinnostus, ymmärryksen syveneminen sekä siirtovaikutus. Etenkin siirtovaikutus on näistä kiinnostava, sillä sitä ei ollut yhdistettävissä juurikaan muihin tehtävätyyppeihin. Siirtovaikutuksella tarkoitetaan opittujen tietojen ja taitojen siirrettävyyttä toisiin tilanteisiin. Sen myötä esimerkiksi jotakin koulussa opittua taitoa voidaan monipuolisesti hyödyntää erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä koulun ulkopuolella, kuten vaikkapa töissä tai harrastuksissa. Siirtovaikutuksen avulla opittu jalkautuu osaksi todellista elämää ja juuri siksi se on todella tärkeä osa mielekästä oppimista.

Erilaiset tehtävätyypit tuovat opiskeluun rytmiä ja draivia

Soveltavat tehtävät pystyvät tukemaan muita tehtävätyyppejä paremmin oivaltavaa oppimista, mutta ne ovat samalla myös hyvin laajoja, haastavia ja aikaa vieviä harjoituksia. Pelkillä soveltavilla tehtävillä kurssit menisivät tukkoon. Monipuoliseen, joustavaan ja rytmikkääseen etenemiseen tarvitaan muiden tehtävätyyppien tukea. Esimerkiksi tietoiskut ja aineistotehtävät täyttävät oman paikkansa tarjoamalla sisältöjä ymmärryksen syventämiseen ja joustavaan etenemiseen. Niitä voi myös tehdä kätevästi varsinaisen kontaktiopetuksen ulkopuolella, jolloin kontaktiopetuksessa jää enemmän aikaa keskusteluille, soveltaville tehtäville ja vierailuille. Tulosten perusteella aineistotehtävien ja tietoiskujen rooliksi on tarkentumassa opiskelijoiden valmistelu soveltavia tehtäviä varten.

Näiden havaintojen pohjalta olen miettinyt laajemminkin, miten erilaiset oppimismenetelmät saataisiin luontevammin tukemamaan toisiaan. Tällöin ne eivät kilpailisi keskenään, vaan eri menetelmiä hyödynnettäisiin sopivassa suhteessa ja toisiaan täydentäen osana samaa monivaiheista oppimisprosessia. Opettajan oma oppimiskäsitys vaikuttaisi siihen, miten eri menetelmät lopulta painottuisivat. Tässä kirjoituksessa esiteltyjen alustavien tulosten valossa ainakin Bisneskurssien kohdalla on perusteltua painottaa yhteisöllisiä, vuorovaikutteisia ja ongelmalähtöisiä menetelmiä.

 


Lauri Vaara

pedagoginen asiantuntija

Kirjoittaja on oppisympäristöjen pedagogiseen muotoiluun erikoistunut luokanopettaja, joka on kiinnostunut erilaisten oppimista tukevien ratkaisujen kehittämisestä. Lauri arvostaa rauhallisia aamuja, omaan juureen tehtyä leipää sekä luontevuutta suhteessa toisiin ihmisiin ja elämään.