Kiertotalousosaaminen auttaa varautumaan ympäristökriiseihin, ja siksi nuorten koulutus on tärkeää.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen on talousviisaiden mukaan vielä pandemiaakin todennäköisempi ja suurempi riski. Kiertotalousosaaminen auttaa siihen varautumisessa, joten kiertotalouden opetusta tarvitaan.

Kärvistelemme koronakriisin kourissa. Kriisi on aiheuttanut inhimillistä hätää ja talouden alamäkeä. Samalla, kun tätä meneillään olevaa kriisiä ratkotaan, pitää pystyä samalla katsomaan myös eteenpäin. Mihin muihin kriiseihin on varauduttava lähitulevaisuudessa? Todennäköisimpiä riskejä voi katsoa Maailman talousfoorumin vuosittaisesta riskiraportista. Tammikuussa julkaistusta raportista löytyy kourallinen riskejä, joiden arvioitiin tuolloin olevan sekä pandemiaakin todennäköisempiä että voimakkuudeltaan suurempia. Kärkipäästä löytyvät ympäristöön liittyvät riskit, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistuminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen.

Suomessa Kestävä elvytys -työryhmä on etsinyt tapoja, joilla elvyttää pandemian runtelemaa taloutta ja samalla varautua ilmastokriisiin. Tehdään investointeja, joiden avulla kuljetaan kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Työryhmä muistuttaa, että kestävää elvytystä on mahdollista tehdä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

 

Kiertotalousosaaminen on työelämätaito  

Miten tämä kaikki liittyy opetukseen ja koulumaailmaan? Tietenkin osaamisen kautta. Jotta kaikilla aloilla ja sektoreilla voidaan tehdä kestäviä investointeja sekä ilmasto- ja kiertotaloustekoja, täytyy meillä olla osaavaa ihmisiä niitä tekemään. Ei riitä, että meillä työskentelee yrityksissä joukko erillisiä kiertotalouden osaajia, vaan ilmasto- ja kiertotalousosaamisen on oltava perustaito, jonka jokainen hallitsee. Kun ammattilaisella on itsellään hallussa perustiedot ja -taidot kiertotaloudesta, osaa tämä itse tehdä työnsä mahdollisimman resurssitehokkaasti. Myös kiertotalouden liiketoimintaosaaminen on tärkeää. Kiertotalous on systeeminen muutos koko yhteiskuntaan; käyttöön otetut luonnonvarat ja niihin sitoutunut arvo pyritään pitämään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään, mahdollisimman arvokkaina.

Kestävä elämäntapa on jo pitkään läpileikannut koko peruskoulun, ja tuoreimmassa LOPSissa kiertotalous-termikin löytyy jo usean oppiaineen kohdalta. Esimerkiksi yhteiskuntaopin opetuksen tulee syventää ymmärrystä hiilineutraalin kiertotalouden periaatteista. Nyt on siis syytä opettajienkin päivittää kiertotalousosaamisensa.

Me Bisneskursseilla ja koko TATissa näemme, että kiertotalous on tärkeä työelämätaito ja tarjoamme välineitä kiertotalouden opettamiseen (oppimateriaalia, animaatioita ja koulutusta opettajille). Tärkeimmän työn tekevät tietenkin opettajat! Kiitos siitä! Kesälomalla on nyt aika hengähtää, jotta jaksamme taas syksyllä jatkaa työtä kestävämmän tulevaisuuden eteen.

 

30.5.–5.6. vietetään Euroopan kestävän kehityksen viikkoa. Ilmastoteot ovat yksi globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista. Viikko päättyy tänään perjantaina 5.6. joka on myös Maailman ympäristöpäivä.

 

Kuva: Lauri Rotko


Päivi Kosunen

kiertotalousasiantuntija

Kirjoittaja on TATin kiertotalousasiantuntija ja opiskellut maisteriksi pääaineena ympäristötiede ja -teknologia. Ympäristöasioiden lisäksi Päivin intohimona on uusien asioiden oppiminen. Vapaa-ajalla hän skräppää ja bloggaa eikä koskaan kieltäydy kupillisesta hyvää teetä.