Harjoittaako ruotsalaisten brändien vetovoiman analysointi empatiaan liittyviä taitoja, ja olisiko kyseenalaista ylipäänsä väittää niin? Tätä mietin päivittäessäni Bisneskurssien työelämätaitoja, ja yhdistäessäni niitä eri harjoituksiin. Ajoittaisista haasteista huolimatta Bisneskurssien sisältöjen taitotägäykset päivitetään syksyn aikana uudistettujen työelämätaitojen pohjalta.

Voiko työelämätaitoja oppia digitaalisesti?

Työelämätaitojen tuominen osaksi digitaalisia oppimateriaaleja pistää pohtimaan. Digitaalinen oppimisalusta kun ei lähtökohtaisesti ole se paras ympäristö konkreettisten taitojen harjoittelua varten, mikä yleensä edellyttää kasvokkain tapahtuvaaa vuorovaikutusta, valmennusta ja ennen kaikkea toimintaa. Tärkeää on myös kokeilut ja virheistä oppiminen. Toinen keskeinen haaste liittyy taitojen todentamisen haasteellisuuteen digitaalisessa oppimisympäristössä. Perinteisesti jonkin taidon oppiminen osoitetaan näyttämällä, että taidon osaa, jota varten on erilaisia näyttökokeita.

Taitojen harjoittelu digitaalisella alustalla ei kuitenkaan ole tekemätön paikka. Teknologian kehittyessä tulee koko ajan uusia digitaalisia työkaluja, joilla voidaan tukea taitojen kehittymistä digitaalisessa ympäristössä. Esimerkiksi erilaiset simulaatiot ja VR-teknologia tarjoavat hienoja mahdollisuuksia omaksua konkreettisesti taitoja myös virtuaalisessa todellisuudessa. Bisneskursseilla näitä ominaisuuksia ei vielä ole – joskin niin simulaatioiden kuin VR-sisältöjenkin integroiminen osaksi kurssisisältöjä on työn alla. Haluamme tarjota kursseillamme jo nyt opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella tärkeitä työelämätaitoja sekä opettajille mahdollisuuden arvioida näiden taitojen kehittymistä.

Taitojen omaksuminen vaatii sekä opettajan että opiskelijan panoksen

Työelämätaitojen konkreettinen harjoittelu Bisneskurssien yhteydessä on mahdollista ennen kaikkea siksi, että opiskelun on tarkoitettu tapahtuvan vain osittain pelkällä digitaalisella oppimisalustalla. Muuten digitaalisen alustan sisältöjä ja harjoituksia sulautetaan osaksi kasvokkain tapahtuvaa kontaktiopetusta. Tämänkaltaisesta toteutuksesta käytetään yleensä nimitystä sulautuva oppimisympäristö tai hybridioppiminen. Ajatus on se, että digitaalisen alustan harjoituksia voi suorittaa osana normaalia kontaktiopetusta siten, että toteutus tukee myös harjoitukseen tägättyjä tulevaisuuden taitoja. Moni harjoituksista onkin suunniteltu juuri tätä silmällä pitäen.

Työelämätaidot Bisneskursseilla ovatkin ennen kaikkea mahdollisuuksia. Esimerkiksi se, että johonkin harjoitukseen on merkitty #kriittinenajattelu tarkoittaa sitä, että kyseisen harjoituksen tehtävänanto on suunniteltu mahdollistamaan kriittisen ajattelun harjoittelun. Yleensä tällöin kyseessä on tehtävä, joka edellyttää syvällisempää tiedon arviointia sekä vertailevaa, loogista ajattelua. Tehtävä siis tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa kriittistä ajattelua, mutta tapahtuuko lopulta niin, on monesta asiasta kiinni: opettaja voi kyseisen tehtävän kohdalla kannustaa opiskelijoista syvällisempään ajatteluun sekä varata tähän myös aikaa. Opiskelija taas voi tehdä harjoitukseen linkitetystä taidosta itselleen oman taitotavoitteen, jolloin hän pyrkii toteuttamaan opiskelunsa harjoituksen aikana siten, että tavoitteena oleva taito todella harjaantuu käytössä.

Bisneskursseilla opittujen taitojen todentaminen ja arviointi on vielä kehitysasteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Bisneskursseihin olisi jo nyt leivottu sisään opittujen taitojen arviointia tukevia käytäntöjä. Tästä esimerkkinä toimivat usein moduulien lopussa esiintyvät soveltavat tehtävät, joissa opiskelijoiden tulee joko kehittää jokin uusi ratkaisu tai sitten kuvata, miten he toimisivat jossakin tietyssä tilanteessa oppimiansa asioita hyödyntämällä. Kun opiskelija esimerkiksi kuvailee, miten hän käytännössä toimisi jossakin tietyssä tilanteessa, välittää tuo toiminnan kuvaus tietoa myös hänen taidollisista valmiuksistaan.

Omien tunteiden tunnistaminen luo pohjan empatialle

Palataanpa lopuksi alussa esitettyyn pähkäilyyn liittyen ruotsalaisten brändien vetovoimaan ja empatiaan. Kyseisessä tehtävässä tulee miettiä, millaisia tunteita brändit herättävät ja miksi. Tehtävä haastaa oppijaa arvioimaan omia tunteitaan ja tunnekokemuksiaan. Bisneskurssien kohdalla näemmekin empatian hieman kattavammin, sillä katsomme omien tunteiden tunnistamisen ja tulkitsemisen luovan perustan empatialle. Pohdittaessa erilaisten hyödykkeiden markkinointia empaattisuus voi osoittautua varsin keskeiseksi voimavaraksi: sen avulla voidaan eläytyä potentiaalisen asiakkaan tilanteeseen ja siihen liittyviin tunteisiin, sekä optimoida sen pohjalta esimerkiksi markkinointiviestiä ja sen ajoitusta. Pähkäiltyäni asiaa, päätin tägätä kyseiseen tehtävään taidon #empatia, mutta se on vain minun tulkintani.

Tutustu Bisneskurssien uudistettuihin taitomääritelmiin täältä.


Lauri Vaara

pedagoginen asiantuntija

Kirjoittaja on oppisympäristöjen pedagogiseen muotoiluun erikoistunut luokanopettaja, joka on kiinnostunut erilaisten oppimista tukevien ratkaisujen kehittämisestä. Lauri arvostaa rauhallisia aamuja, omaan juureen tehtyä leipää sekä luontevuutta suhteessa toisiin ihmisiin ja elämään.