Talous ja nuoret TATin toiminnan ytimestä löytyvät nuorten tulevaisuuden työelämätaidot. Taitojen kuvausten pohjalta on laadittu koulutusasteittain syveneviä oppimistavoitteita, joiden saavuttamista TATin eri palvelut ja tuotteet tukevat. Koska pelkät työelämään liittyvät tiedot eivät riitä, tarvitsevat nuoret taitoja hyödyntääkseen tietojaan esimerkiksi TET-harjoittelussa tai kesätyöhaussa.

Tulevaisuuden työelämätaidot vaativat kouluissa valikointia

Opetushallituksen 2019 julkaisema Osaaminen 2035 -raportti luo kattavan ja tulevaisuuteen kurottavan kuvan eri osaamisten merkittävyyden mahdollisista muutoksista. Raportin alakohtaiset osaamislistaukset osoittavat, kuinka monipuolista osaamista tulevaisuus edellyttää. Tulevaisuuden työelämätaidot eivät taivukaan kovin helposti OneFit -malliksi, koska vaihtoehtoisten tulevaisuuksien lisäksi ennustettavuuden epävarmuutta lisäävät myös alakohtaiset vaihtelut.

Ytimekkäästä tulevaisuuden työelämätaidot -yhteenvedosta haaveilevan hiuksiin tulee vielä lisää harmaita hiuksia, sillä erinäisiä selvityksiä tulevaisuuden taidoista tihkuu kaiken aikaa. Esimerkiksi TATin työelämätaitojen määrittelyssä on huomioitu lisäksi EU:n Elinikäisen oppimisen avaintaidot (2018), yrittäjyysvalmiuksien viitekehys EntreComp (2016) sekä tietenkin koulukontekstissa toimittaessa kansalliset opetussuunnitelmat.

Kun näissä julkaisuissa esitellyt tulevaisuuden työelämätaidot yhdistää, syntyy niin pitkä lista, että valikointia on tehtävä. Tätä valikointia olemme tehneet TATissa peilaamalla taitoja omaan missioomme, keskusteluihin yritysten ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa sekä siihen, millaisia taitojen harjoittelumahdollisuuksia voimme nuorille ylipäänsä palvelujemme kautta nuorille tarjota. Valikoinnissa olemme tehneet yhteistyötä myös Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyyslinjan sekä YES ry:n kanssa.

Lopputuloksena työelämätaidot jakautuvat kolmeen osaan ja yhteensä yhdeksään taitoon. Seuraavat osa-alueiden ja taitojen kuvaukset perustuvat TATin omaan, edellä mainittuihin lähteisiin perustuvaan tulkintaan.

Sisäinen kasvu

Sisäinen kasvu tarkoittaa omaksi itsekseen tulemista sekä oman potentiaalin tunnistamista ja hyödyntämistä. Se edellyttää meiltä taitoa tulla tietoiseksi omasta itsestämme, asettaa tavoitteita omalle toiminnalle sekä kehittää omaa osaamistamme omien vahvuuksiemme ja kiinnostuksiemme pohjalta. Sisäinen kasvu on omien sisäisten valmiuksien haalimista ja vaalimista, mutta toisaalta myös oman rajallisuuden tiedostamista ja hyväksymistä.

  • Itsetuntemus: Itsetuntemus tarkoittaa oman itsensä ymmärtämistä ja hyväksymistä sellaisena kuin on. Tähän liittyy omien vahvuuksien, oman osaamisen sekä kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen sekä omien kehityskohteiden kartoittaminen. Itsetuntemuksen kautta ymmärrämme myös, milloin on syytä painaa kaasua, milloin jarrua, koska on paikallaan antaa itselleen risuja tai olla armollinen.
  • Itsensä johtaminen: Itseohjautuvaisuus, itsenäinen työskentely, itsensä johtaminen, oman työn johtaminen – tämä ei ole tärkeä taito vain työelämässä, vaan myös arjessa ja opinnoissa. Työelämässä kyky johtaa ja ymmärtää muita lähtee kyvystä johtaa ja ymmärtää itseään. Tätä on tärkeää alkaa harjoittelemaan tuetusti askel kerrallaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
  • Jatkuva oppiminen: Oppimaan oppiminen, elinikäinen oppiminen, jatkuva oppiminen – mitä näitä nyt on. Tärkeintä on tiedostaa, miten meidän on mielekkäintä oppia asioita erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Halu ja taito oppia on paras tapa pysyä kehityksen kärryillä ja se voi olla myös hyvin innostavaa. Oppiminen ei jää kouluun, vaan opimme uutta joka päivä ajasta ja paikasta riippumatta. Vapaa-ajalla innostavia oppimiskäytäntöjä voisi soveltaa rohkeammin myös työelämään.

Toimintaympäristö haltuun

Toimintaa ei ole ennen kuin se aloitetaan. On opittava näkemään mahdollisuuksia ja tarttumaan niihin myös riskit huomioiden sekä erilaisiin tilanteisiin sopeutuen. Yksin operoimalla altistumme kuitenkin kaikenlaiselle ikävälle. Taito saada muiden ajatukset täydentämään omiaan sekä kyky toimia innostavalla ja tehokkaalla tavalla tiiminä leventää hartioita ja johdattaa myös parempiin tuloksiin.

  • Aloitteellisuus: Taito tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja kehittää ideoita, sekä reagoida niihin oma-aloitteisesti eteenpäin vievällä tavalla. Toisaalta aloitteellisuus on myös kyky tunnistaa ja ottaa huomioon erilaisia toimintaan liittyviä riskejä. Aloitteellisuus ei tarkoita vain välitöntä toimeen tarttumista, vaan myös kykyä optimoida toiminnan ajoitus ja rohkeutta viedä asiaa eteenpäin juuri oikeaan aikaan.
  • Yhteistyö: Yhteistyö vaatii useampia taitoja, joiden kautta osaamme toimia yhdessä siten, että on ylipäänsä järkevää tehdä yhteistyötä. Yhteistyö edellyttää vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä kykyä kohdata toiset yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Yhteistyö edellyttää myös onnistunutta viestintää, jolle digitaalisuus tuo jatkuvasti uusia kanavia ja työkaluja. Yksi tärkeimpiä yhteistyötaitojen ilmentymiä on tiimityöskentely, joka korostuu yhä enemmän niin työelämässä kuin opinnoissakin.
  • Resilienssi: Sujuva ja joustava työskentely yllättävissä ja epävarmoissa olosuhteissa edellyttää resilienssiä. Resilienssi auttaa hermoilun ja stressin hallinnassa sekä vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä kuormittavien tilanteiden jälkeen. Resilienssi, jota kutsutaan usein myös selviytymistaidoksi, on varsin yksilöllinen valmius, johon vaikuttavat paljon myös asenteet.

Toiminnan käynnistäminen

Kun toimintaympäristöön on sopeuduttu ja mahdollisuudet sekä yhteistyökuviot ovat selvillä, on aika käynnistää varsinainen toiminta.  Toiminnassa tulee ennemmin tai myöhemmin aina vastaan haasteita, joiden selättäminen edellyttää usein ongelmaratkaisukyvyn lisäksi myös luovia ratkaisuja. Toki innovatiivisuus tarkoittaa paljon muutakin.Kaikessa toiminnassa painottuu myös vastuullisuus. Sen onnistunut näkyminen toiminnassa edellyttää vastuullisuuden eri näkökulmien huomiointia jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.

  • Innovointi: Innovointi alkaa ideasta ja johtaa uusien ratkaisujen käyttöönottoon tai olemassa olevien ratkaisujen kehittämiseen. Innovatiivisessa toiminnassa painottuu kyky tuottaa ideoita, arvottaa ja jalostaa ideoita sekä hyödyntää ja suojata monipuolisesti näitä luovan työn hedelmiä. Luovaan prosessiin liittyy olennaisesti myös kriittinen ajattelu sekä kyky antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta.
  • Vastuullisuus: Taito pitää sinnikkäästi kiinni yhdessä sovituista ja tärkeinä pidetyistä asioista. Vastuullinen toiminta on pitkäjänteistä, läpinäkyvää sekä myös eettiset näkökulmat huomioon ottavaa. Vastuullisuus herättää arvostusta ja luottamusta, jolloin yhä useampien on helpompi sitoutua toimintaan tehden siitä samalla myös kestävämpää, yhteisöllisempää, yhdenvertaisempaa sekä vaikuttavampaa.
  • Ongelmanratkaisu: Ongelmanratkaisu on vaikeasti määriteltävä taito. Sen voidaan nähdä koostuvan useista yksittäisistä taidoista, joita hyödynnetään osana ongelmanratkaisuprosessia. Näihin taitoihin liittyy mm. aloitteellisuus, innovointi, kriittinen ajattelu, oppimaan oppiminen, resilienssi sekä itsensä johtaminen ja yhteistyötaidot. Ongelmanratkaisu kokonaisuutena onkin kyky soveltaa ja yhdistää ongelmanratkaisun kannalta keskeisiä taitoja ja tietoja sekä hyödyntää tarvittavia apuvälineitä ja resursseja.

 

Taulukko työelämätaidoistaTaitoja voi hyödyntää myös muussa opetuksessa

Taitojen opettaminen ja opitun arviointi on työläämpää kuin tietojen opettaminen ja arviointi. Taitojen opettelu edellyttää usein pitkäjänteistä käytännön harjoittelua ja opitun arviointi jonkinlaisen näyttötilaisuuden. Tällaisten mahdollisuuksien tarjoaminen voi osoittautua etenkin digitaalisessa oppimisympäristössä hyvin haastavaksi. TATissa tavoitteenamme on kuitenkin muotoilla digitaalisia oppimisratkaisuja siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden myös taitojen oppimiseen ja arviointiin. Opettajalla on kuitenkin ratkaiseva merkitys siinä, miten nämä mahdollisuudet lopulta konkretisoituvat opetuksessa.